WhatsApp, Skype, SnapChat, Viber, Facebook Messenger… Lista tuntuu loputtomalta. Verkossa on niin monia pikaviestisovelluksia, joiden kautta voi pitää yhteyttä toiseen.
Pikaviestittäminen on yksi osa verkkokirjoittamista. Se on tietoverkon välityksellä tapahtuvaa viestinvaihtoa, jossa lähetetty viesti on keskustelukumppanin luettavissa lähes välittömästi. Käytännössä pikaviestittely on usein yhtä nopeaa viestinvaihtoa kuin ääneen käytäväkin keskustelu. Koska eleet, ilmeet ja äänensävyt jäävät pikaviestittelyssä näkemättä ja kuulematta, on viestijöillä apunaan erilaiset hymiöt ja kuvat.
Itselleni pikaviestimisen tarve on kasvanut. Pikaviestimisestä on tullut osa työtäni ja vapaa-ajan yhteydenpitoa.
En koe olevani kovinkaan taitava pikaviestijä (vielä), ja olen asian suhteen vähän myös vastarannan kiiski. Pikaviestinnässä minua nimittäin tökkii se, miten paljon joudun käyttämään aikaani sovellusten lataamiseen, päivittämiseen, hallinnoimiseen ja erilaisten keskusteluryhmien luomiseen. Lisäksi olen hieman huolissani siitä, osaammeko kohta keskustella mistään pidemmän kaavan mukaan? Onko kaikki saatava mahtumaan tiivisti ja vielä osattava valita oikeanlainen hymiö tai muu symboli viestiä ryydittämään, jotta asiansa saa perille?
Myönnän toki, että pikaviestimet helpottavat myös monessa asiassa. Niiden kautta voin saada saman viestin helposti monelle ihmiselle yhtä aikaa ja nähdä vastaukset nopeasti. Plussana on myös se, että voin viestittää ihan missä vain ja milloin vain.
Pikaviestimisen alkuun pääseminen vaatii aikaa, ja jotta viestintä onnistuu vaatii se tietynlaista kirjoittamis- ja ilmaisutyyliä. Löysin hyvän apulistan pikaviestinnän maailmaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivuilta (kuinka pikaviestitellä kirjoittaen?).
Näillä ohjeilla pikaviestittely alkaa sujua:
- käytä tilastatuksia: milloin olet siis tavoitettavissa
- tervehdi: sillä varmistat, että keskustelukumppanilla on aikaa viestillesi.
- vastaa nopeasti: tekstiä ei tarvitse hioa, pääasia että vastaat ymmärrettävästi.
- pidä viestit lyhyenä: ethän puhelimessakaan jatka suoraan tervehdyksesi jälkeen monologilla.
- ole kohtelias ja selkeä: kiitokset ja toivotukset ovat tärkeitä!
- käytä hymiöitä ja graafeja (kohtuudella): saat mukaan ilmeesi ja eleesi.
- käytä kirjainyhdistelmiä: lyhenteet nopeuttavat viestintää.
- muista lopettaa keskustelu: ethän katkaise puhelinkeskusteluakaan ilman lopetusta.
- huumoria kannattaa käyttää vain, jos tietää viestin vastaanottajan huumorintajusta jotakin.
Itse lisäisin listaan vielä sen, että pitää vain uskaltaa kokeilla ja yrittää. Ja olla kärsivällinen sovellusten kanssa. Alkuvalmistelujen jälkeen homma helpottaa.
Oma henkilökohtainen tavoitteeni on helpottaa omaa pikaviestintääni. Hommalistallani onkin nyt tulevana viikkona järjestää WhatsAppiin keskusteluryhmät kuntoon ja asentaa SnapChat puhelimeen, jotta pääsen leikkimään kuvilla ja tekstillä. Ei kai tätä viestimistä niin otsa rypyssä tarvitse tehdä.
verkkovilautus 
Ihailen päättäväisyyttäsi ottaa homma haltuun! Tällaiselle turhan jauhannan karttajalle pikaviestit kuulostavat oikein näppäriltä keskusteluvälineiltä. En myöskään näe uhkana sitä, että ihminen oppisi kiteyttämään sanottavansa ja keskustelemaan livenäkin napakasti asioiden ytimiä pallotellen. Mikä unelma!
TykkääLiked by 1 henkilö
Minäkin ihailen sitä, että ainakin päätät ottaa itseäsi niskasta kiinni ja lupaat itsellesi innostua näistä pikaviesteistä. Mutta näen sen myös niin, että et ehkä kuitenkaan ole oikeasti innostunut. Vai onko jotenkin noloa olla oikeasti innoissaan niitä? Onneksi me ihmiset olemme erilaisia. Ehkä minäkin suhtautuisin niihin myönteisemmin, jos töissäni olisin tottunut.
TykkääTykkää
Kiitos ohjeistuksesta. Olen entinen pikaviestittelyn vastustaja ja nykyinen suurkuluttaja. Työssäni saan pikaviestillä yleensä asiaani vastauksen heti, sähköpostia voin joutua odottamaan pitkäänkin. Nykymaailmassa pitkäänkin tarkoittaa kaikkea aikaa, joka valuu seuraavan vuorokauden puolelle.
Pikaviesti toimii hyvin, jos vastapelurikin on innostunut asiasta ja on esimerkiksi merkinnyt itsensä varatuksi silloin, kun ei pysty tai aio vastata. Työssäni pikaviestit sopivat lyhyisiin kysymyksiin, pitkät ja monimutkaisemmat asiat hoidan edelleen sähköpostilla. Ohjeissasi oli kohta, jota en ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi, eli on tosiaan ihan kohteliasta lähettää ensin pelkkä tervehdys ja sitten vasta avautua varsinaisesta asiastaan. Linkin takana olevissa ohjeissa oli kohta, joka sopii erinomaisesti pikaviestittelyyn, mutta myös ihan kaikkeen kirjoittamiseen: Vältä passiivia. Kyllä, pikaviesteissä ”tullaan tekemään” ei todellakaan toimi, jos haluaa vastapelurin tekevän jotain.
Vapaa-ajalla käytän pikaviestimiä poikieni komentamiseen. Yhdellä viestillä on helppo kutsua koko veljessarja syömään. Eri asia sitten on, tulevatko. Nuoriso on muuten varsin taloudellista viestijäkuntaa. WhatsApissa vastauksesi saan yleensä joko E tai K. Kaikille mummoille ja noloille tiedoksi, että toinen on ei ja toinen kyllä.
TykkääTykkää
Hyvin kiinnostava teksti ja mielellään lukisin aiheesta enemmänkin! Onnistuit siis herättämään minussa kiinnostuksen aihepiiriä kohtaan. Olisi kiva kuulla lisää esimerkiksi pikaviestimisen kehityksestä, mistä katsotaan alkaneen yms. Lähdin myös miettimään sitä suurempaa muutosta, minkä osa pikaviestiminenkin on eli 20 vuodessa ihmisten tahti on muuttunut hurjasti, vuorovaikutuksen aiheet, sosiaaliset suhteet ja näiden määrä… Mikäköhän on riittävää osallistumista, osallisuutta tässä kaikessa? Tekstisi herättää siis paljon ajatuksia, kiitos!
TykkääTykkää
Kiitos hyvästä vinkkilistasta! Kuuluuko pikaviestimiin myös Lync, jota töissä käytämme? Sillä ainakin on ollut helppo tsekata, onko työkaveri paikalla ja lähettää lyhyt kysymys, jos työkaverin pallo on vihreällä. Sillä voi myös lähettää linkkejä, jotka samassa organisaatiossa toimiville on loistava tapa nopeasti näyttää, minkä verkkolevyn kulmalta löytyy kaivattu tiedosto. Myös kauempana oleville omille ystäville on mukava pikaviestitellä. Olen miettinyt sitä, muuttavatko pikaviestimet tapaamme olla yhteydessä ystäviimme? Aikaisemmin olisin soittanut, mutta nyt lähetän pikaviestin. Lisääkö se yhteydenpitoa, laskeeko se kynnystä ottaa yhteyttä? Ehkä on helpompi lähettää muutaman sanan moikkausviesti kuin tarttua puhelimeen, kun ei tiedä, a) onko ystävä paikalla, b) ehtiikö ystävä jutella ja c) kuinka kauan tässä oikein menee.
TykkääTykkää